Sanasto

Metsänhoidon suosituksissa käytettyä erikoissanastoa.
Katso myös Metsäsanastoa – Metsälehti

Suometsien hoidon sanastoa

 

Arvokkaat luontokohteet

Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia luontokohteita, jossa vaateliaiden, harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintyminen on todennäköisintä. Kohteet voidaan tunnistaa tiettyjen ominaisuuksiensa perusteella. Osalla kohteista on lakiperusteinen käytönrajoitus (metsä- ja luonnonsuojelulain turvaamat kohteet)

Ennallistaminen

Toimintaa, jolla pyritään edistämään ihmisen muuttaman ekosysteemin palautumista toiminnaltaan ja rakennepiirteiltään luonnontilaisen kaltaiseksi.

Ensimmäinen ojitus (uudisojitus, ensikertainen ojitus, ensiojitus)

Luonnontilaisen suon ensimmäinen ojitus.

Hapan sulfaattimaa

Tyypillistä happamuus ja tavanomaista suurempi rikkipitoisuus. Näiden maiden syvemmissä kerroksissa on sulfidia, joka joutuessaan tekemisiin esim. ojituksen seurauksena ilman hapen kanssa, hapettuu sulfaatiksi. Samalla vapautuu vetyioneja (H+), ja lopputuloksena syntyy rikkihappoa (H2SO4). Rikkihappo liuottaa maaperästä myrkyllisiä määriä metalleja ja aiheuttaa näin vakavan uhan alapuolisten vesistöjen eliöstölle. Suurin osa sulfaattimaista sijaitsee rannikolla alle 60 m korkeudella merenpinnasta, mutta paikoitellen niitä on myös alueilla, jotka ulottuvat 100 metrin korkeudelle asti merenpinnasta.

Jätkänpolku

Helppokulkuinen kapea piennar esimerkiksi ojan ja palteen tai lietealtaan ja palteen välillä.

Keruu-ura

Keruu-urat lähtevät kokoojauralta ja muodostavat läpiajettavia lenkkejä.

Kesäkorjuu

Puunkorjuu kesäkuukausina.

Kokoojaura

Ajouratyyppi, jota pitkin keruu-urilta koottu puutavara kuljetetaan varsitielle tai suoraan varastolle.

Koneen kantavuus (kuormankantokyky)

Kertoo koneen kyvystä kantaa kuormaa ilman maanpinnan rikkoutumista.

Korjuulohko

Leimikon tai hakkuualueen osa, josta on muodostettu oma hakkuutyömaa.

Korpi

Yleensä kuusi- tai koivuvaltainen suo.

Kunnostusojitus

Vanhan ojaston perkaamista ja mahdollisten täydennysojien kaivamista.

Kunnostusojituskelpoisuus

Kunnostusojitusinvestointi nykyisen puusukupolven kasvattamiseen korjuukypsäksi puustoksi on taloudellisesti tarkoituksenmukainen. Kunnostusojituskelvoton ei täytä kyseistä kriteeriä.

Kunnostusojituslohko

Osa isompaa kunnostusojitusaluetta, josta on muodostettu oma työmaa.

Käsittelyalue

Yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta koostuva kokonaisuus tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pää- asiassa koko alueella.

Letto

Runsasravinteinen, kasvilajistoltaan runsas avo- tai niukkapuustoinen suo. Letoilla on erityisen monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto.

Luonnonravintolammikko

Erillään oleva vesialue, jossa kasvatettavat kalat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lammikon itsensä tuottamaa elävää ravintoa kuten planktonia. Luonnonravintolammikko voi olla tehty keinotekoisesti esimerkiksi sora- tai hiekkakuopasta tai entisestä turvetuotantoalueesta.

Metsäkuljetusmatka (maastokuljetusmatka)

Leimikon keskimääräinen puumäärällä painotettu metsäkuljetusmatka; voidaan esittää myös metsiköittäin tai lohkoittain. 84

Muuttuma

Ojitettu suo, jonka aluskasvillisuus on selvästi muuttunut suokasvillisuuden olleessa edelleen vallitsevaa. Puuston kasvu on elpynyt.

Neva

Yleensä paksuturpeinen, karu tai keskiravinteinen avosuo. Pääosin väli- tai rimpipintaisia.

Ojikko

Ojitettu suo, jonka aluskasvillisuus ja puusto eivät ole vielä havaittavasti muuttuneet pohjavesipinnan alenemisen myötä. Ojikoiksi luetaan myös suot, joilla ojien tukkeutuminen on palauttanut suon ojitusta edeltävään tilaan.

Piennartiet (penkkatiet)

Ojitusalueiden metsäliikenteen järjestämiseksi rakennettavia uria. Piennartie tehdään ojan pientareelle ojasta saatavilla maa-aineksilla. Vahvistavia rakenteita kuten sorastusta niissä ei tavallisesti käytetä.

Piikkisiipikaira

Työkalu, jolla voidaan mitata turpeen pintakerroksen leikkauslujuutta.

Raiteistuminen (urittuminen)

Maan kantavuuden heikentyessä ajoneuvon pyörät tai telat painuvat syvemmälle kulkualustaan. Ajoneuvon kulkuvastus ja pyörien luisto kasvaa, minkä seurauksena maaperä siirtyy renkaiden sivulle ja kasvillisuus vaurioituu.

Rassi (kivisyysrassi, turverassi)

Työkalu, jolla voidaan mitata turpeen paksuutta tai arvioida maan kivisyyttä.

Räme

Mänty- tai hieskoivuvaltainen, verraten niukkaravinteinen suo.

Suonpohja

Turvekerroksen käytön jälkeen turvekerroksen alta paljastuva pohjamaa.

Talvikorjuu

Puunkorjuu jäätyneen maan aikaan (maa roudassa).

Turvekangas

Ojitettu suo, joka on muuttunut ojituksen jälkeen kangasta muistuttavaksi.

Turvemaan jälkihoito

Turvetuotannon päättymistä seuraava vaihe, jossa turvetuottaja huolehtii alueen jälkihoidosta. Sisältää alueen siistimistä, tuotantorakenteiden purkua ja välineiden poisvientiä. Jälkihoitoa seuraa jälkikäytön vaihe.

Turvemaan jälkikäyttö

Entisen turvetuotantoalueen käyttövaihe, johon siirrytään turvetuotannon päättyessä joko vähitellen tai kerralla.

Uhanalainen luontotyyppi

Luontotyyppi, joka on luokiteltu uhanalaiseksi Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa.

Valuma-alue

Alue, jolta sade ym. pintavedet kulkeutuvat valittuun tarkastelupisteeseen, joka voi olla esimerkiksi vesiensuojelurakenne.

Vesittäminen

Tekojärven, kosteikon tai virkistyskäyttöön sopivan vesialueen muodostaminen turvetuotannon jälkeen.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyviä käsitteitä

 

Eri-ikäisrakenteinen metsä

  • Metsikkö, joka muodostuu eri aikaan syntyneistä puista.
  • Samassa metsikössä on kaikenkokoisia puita, taimista järeisiin tukkipuihin.
  • Termiä ei käytetä ylispuustoisesta taimikosta tai kaksijaksoisesta metsästä.
  • Vastakohta: tasaikäisrakenteinen metsä

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

  • Metsänkasvatustapa, jossa tavoitteena on luontaista taimettumista hyödyntäen luoda ja ylläpitää puuston eri-ikäisrakenteisuutta.
  • Hakkuut tehdään poimintana tai pienaukkoina.
  • synonyymit: jatkuva kasvatus, usein myös peitteellinen metsänkasvatus.
  • vastakohta: tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus

Erirakenteinen metsä

  • Metsikkö, joka muodostuu erikokoisista puista.
  • Yleensä eri-ikäisrakenteinen metsä, mutta kokoerot voivat johtua myös puiden keskinäisestä kilpailusta.
  • Vastakohta: tasarakenteinen

Hakkuukierto

  • Samassa metsikössä toistuvien hakkuiden
    välinen aika.

Pienaukkohakkuu

  • Pienialainen enintään 0,3 hehtaarin avohakkuu.
  • Metsälain säännösten mukaan pienaukko saa olla enintään 0,3 ha; lisäksi hakkuussa on otettava
    huomioon säännösten vaatima käsittelyalueelle jäävän puuston vähimmäismäärä.

Poimintahakkuu

  • Hakkuu, jossa poistetaan yksittäin pääasiassa suuria puita ja luodaan kasvutilaa alikasvokselle.
  • Jäävä puusto on tyypillisesti epätasaista ja ryhmittäistä. Hakkuussa on otettava huomioon säännösten vaatima käsittelyalueelle jäävän puuston vähimmäismäärä.